[[ $root.alertMsgText ]]

Häpeänkin tunteet kuuluvat yrittäjyytteen

Manne Pyykkö, psykologi ja yritysvalmentaja, Bizmind Oy

Manne Pyykkö tuntee yrittäjät. Sen lisäksi, että hän on itsekin yrittäjä, Pyykkö on pureutunut syvälle yrittäjän mielenmaisemaan psykologin uransa kautta. Tämä maisema pitää sisällään myös vaiettuja, joskus tunnistamattomiakin, asioita. Sellaisia asioita, joista ei ole tietoa, ennen kuin on itse hypännyt yrittäjyyden aaltoihin. Yksi niistä on ammatillisen identiteetin epäselvyys.


— Yrittäjä kohtaa lähes väistämättä identiteettikriisin, sillä työtä tehdään kokonaisvaltaisesti omalla persoonalla. Itse hyppäsin yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä maisterin paperit kourassa. Olin vereslihalla. Jos joku kysyi minulta mitä kuuluu, aloin heti kertomaan työtilanteestani, vaikka kukaan ei kysynyt sitä. Asioiden rajat hämärtyvät, psykologi ja startup-yrittäjä Manne Pyykkö muistelee.


Identiteetti on usein pysyvä kokemus minuudesta. Ihminen tarvitsee positiivista palautetta, jotta käsitys omasta minuudesta pysyy yllä. Jos tähän minuuteen tulee särö, tuloksena on kriisi.

Yrittäjyys on hektistä ja palaute ennakoimatonta. Yrittäjän työpäivä voi olla todellinen vuoristorata. Raja, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei, voi vääristyä. Yrittäjyydessä kannattaa kuitenkin murehtia vain niistä asioista, joille voi itse tehdä jotain.  

— Se, että yrittäjä tekee töitä koko identiteetillään, ei ole välttämättä automaattisesti huono asia. Parhaimmillaan yrittäjyys on ponnistelua, mutta myös palkinto samaan aikaan. Yrittäjyys mahdollistaa merkityksen luomista tyhjästä, Pyykkö sanoo.


Yrittäjyydessä tavallista on tuntemus siitä, että koko elämä on pelissä. Samalla identiteetti kriisiytyy, sillä yksinyrittäjä ei saa samalla lailla kannustusta ja palautetta omasta työstään. Vaikka yrittäjiä on erilaisia - yksi on heti oman nimensä jälkeen yrittäjä ja toiselle se on vain tapa tehdä työtä - ei työn merkitystä ja läsnäoloa elämässä voi silti ohittaa. Yrittäjällä ympäristön ennakoitavuus on katkolla ja luotettava peili omille tekemisille saattaa puuttua.


Yrittäjyyteen kuuluu Pyykön mukaan tietynlainen maailman reunalla eläminen, jossa voi olla yksinäistä. Tärkeää olisikin, että yrittäjällä olisi elämässä myös muuta. 


— Hyvä elämä koostuu siitä, että elämän eri osa-alueet olisivat balanssissa ja elämästä löytyisi yrittäjyyden rinnalle jatkuvuuksia, Pyykkö täsmentää. 

 

Pyykkö on toiminut yrittäjänä lähes 20 vuotta. Sinä aikana hän on valmentanut yrittäjiä ja kirjoittanut kirjoja yrittäjyyden psykologiasta. Startup-yritys Bizmind on Pyykön ja hänen yhtiökumppaneidensa vastine vanhanaikaiselle valmennusbisnekselle.

 

Bizmind-applikaatio pyrkii integroimaan myyntivalmennuksen ja kehittymisen luonnolliseksi osaksi arkea helppokäyttöisellä sovelluksella. Tarkoituksena on auttaa muun muassa yrittäjiä onnistumaan myyntitapaamisissa ja tunnistamaan omia toimintamallejaan sekä niiden hyödyntämistä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Vaikka Bizmindin päällimmäisenä tarkoituksena on lisätä myyntiä, Pyykön sovellus tarjoaa myös sitä henkistä ruokaa, jota yrittäjä janoaa: työmuistin tyhjennystä, palautetta omasta toiminnastaan ja vahvistusta sille, millainen hän yrittäjänä on.

 

— Yrittäjyydelle on tyypillistä, että kehittyä täytyy, mutta sorvin äärestä ei voi olla pois, Pyykkö sanoo.

Kehittyminen ja jaksaminen eivät elä samassa mielenmaisemassa

Yrittäjällä on suoraviivainen mittari menestykselle: rahaa tulisi olla enemmän päivän päätteeksi, kuin sitä aamulla oli. Se ei kuitenkaan aina toteudu, myynti voi takuta ja yrityksellä mennä huonosti. Luovuttaminenkin voi käydä mielessä.

 

— Se, miksi yrittäjät eivät mielellään puhu näistä negatiivista ajatuksista, usein voi liittyä pelkoon siitä, että jos ei itse usko yritykseen, kuka muukaan silloin uskoisi? Pyykkö pohtii. 

 

Syy vaikenemiseen harvoin johtuu siitä, että ikäviä kokemuksia ja vastoinkäymisiä ei ole sattunut kohdalle. Usein takana voi olla eräs hyvinkin primitiivinen kokemus, häpeä. Häpeä on voimakas, sisäinen - usein tiedostamaton - tunne. Yrittäjän häpeä voi syntyä torjutuksi tulemisesta. Torjutuksi tulemiseen suhtaudutaan yleensä kahdella eri tavalla: joko syyttämällä itseään tai ympäristöä.

 

— On vaikeaa hakea balanssia tappion hetkellä, soimaako itseään vai ympäristöä. Molemmissa tavoissa on sekä hyvät että huonot puolensa. Tämän johdosta virheistä oppiminen ja kehittyminen - jonka kääntöpuolena on itsensä soimaaminen - sekä jaksaminen ja työtarmon ylläpitäminen – joka taas yleensä yhdistyy ympäristön syyttämiseen - eivät näytä asuvan samassa mielenmaisemassa. Tasapaino olisi tärkeää, sillä ääripäihin ajautuminen voi olla kohtalokasta. Itsensä syyttäminen voi johtaa depressioon, kun taas ulkoisten tekijöiden syyttäminen ajaa epärealistiseen ajatteluun, Pyykkö kertoo.

 

Pyykkö iloitsee siitä, että 90-luvun lamavuosista on menty hurjasti eteenpäin. Ennen vallitsi ymmärryksen henki, että konkurssi saattaa jopa ajaa itsetuhoisuuteen. Nykyisin ihminen on muutakin kuin ulkoisen menestyksensä tuotos ja epäonnistuminen on sallitumpaa. Häpeä ei enää näyttäydy yhtä vakavassa valossa, vaikka ajatus kasvojen menettämisestä saattaa edelleen kirpaista.

Yrittäjyys voitaisiin nähdä koko elämän mittaisena kaarena. Yrittäjyyttä tulisi voida kokeilla ilman korkealta putoamisen pelkoa, jotta ihmisellä olisi lupa epäonnistua ja yrittää uudelleen. 

Pakkoyrittäjyys on eettinen ongelma. Se tarkoittaa yrittäjäksi ryhtymistä ulkopuolisen painostuksen takia ilman realistista kannattavuutta. Pyykkö näkee, että Suomessa tilastoja putsataan tällä metodilla.

 

— Epäilyttävää on, että ihmiset, jotka eivät itse ole yrittäjiä, painostavat toisia hyppäämään yrittäjiksi ja ottamaan ison ammatillisen riskin. Täytyisi olla mahdollisuus työstää lopullista sitoutumista ja perääntyä, mikäli huomaa, että homma ei tule toimimaan. Oikea valinta on lopulta kaikkien etu ja kyse on ihmisen oman elämän ehdoista, Pyykkö kritisoi.

 

Pyykkö näkee surullisena ilmiönä sen, että yrittäjyys voi olla perhe-elämälle hyvin kuormittava tekijä. Yrittäjyys kytkeytyy monen muunkin kuin pelkän yrittäjän elämään.

 

— Asioita voisi käsitellä enemmän asioina. Syyllisyys on tunne, joka kohdistuu enemmän asioihin, kun taas häpeä voi lamaannuttaa koko ihmisen, Pyykkö sanoo.

Yrittäjän multiroolit

— Yksityisyrittäjällä pitäisi olla neljä lippalakkia päässä: sijoittaja, myyjä, johtaja ja tekijä. Jos ei ole itse valmis aktiivisesti tarttumaan luuriin ja myymään, yrittäjäksi ei kannata lähteä, Pyykkö sanoo. Kaikki haluaisivat olla oman itsensä pomoja, mutta sen hintana on töiden hankkiminen – ei riitä, että niitä on valmis tekemään.

 

— Suomalaiset ovat perinteisesti hyviä tekemään töitä, mutta eivät niin hyviä myymään. Työntekijällä ja yrittäjällä on erilainen odotushorisontti. Yrittäjän peruskokemus on, että kulut juoksevat, kun taas työntekijän ajatus on, että palkka juoksee, Pyykkö sanoo.

 

Kulujen kattamiseen yrittäjä tarvitsee asiakkaita. Valloillaan on ajatus vaatimuslistasta, jonka kohdat yrittäjän tulisi täyttää onnistuakseen. Kuitenkin asiakassuhde on kahden kauppa. Yhtä lailla lista voisi olla siitä, millainen asiakkaan tulisi olla.

 

Uupumiseen voi johtaa yrittäjyydessä tavallinen ponnistelujen ja palkinnon vääristynyt suhde. Tämä voi käydä joskus raskaaksi. Silloin Pyykkö kehottaa tekemään jotain, mikä on kivaa.

 

— Henkiseen väsymykseen pelkkä fyysinen lepo ei auta, Pyykkö muistuttaa.

 

Usein stressaaminen on kuitenkin turhaa, mikäli on varasuunnitelma. Murehtia kannattaa vain niistä asioista, joihin voi itse vaikuttaa.

Vahvimmilla elämässä ja yrittäjyydessä ovat ne, jotka löytävät merkityksiä ja tyydytyksiä monista eri lähteistä.

— On helppoa tehdä loputtomia listauksia siitä, mitä yrittäjän tulisi olla, vaikka tulisi lähteä liikkeelle siitä, millainen tämä ihminen on. Yrittäjänä menestymisessä on kyse siitä, miten oman ainutkertaisuutensa saisi käännettyä myös yrityksen ainutkertaisuudeksi, Pyykkö sanoo.

 

x