[[ $root.alertMsgText ]]

Rakkaudesta lajiin - harrastajasta kausiyrittäjäksi

Miriam Bisi, SUP-yrittäjä, SUP Finland

Miriam Bisi löysi SUP-lautailusta kutsumuksensa. SUP tulee sanoista stand up paddle eli seisten melonta. Bisin ansiosta vanhaa havaijilaista lajia harrastetaan nykyisin myös Suomessa.

Vettä, lauta ja mela. Peruselementit ovat samat, vaikka SUP-lautailua voidaan harrastaa monella eri tavalla. Se voi olla kovaa treeniä tai mieltä rauhoittavaa meditointia.

 

Vaikka laji oli vielä muutama vuosi sitten monille tuntematon käsite, todellisuudessa suppaus on surffaustakin vanhempi liikuntamuoto. Lautailulaji on luultavasti Havaijilta lähtöisin, jolloin alkuasukkaat kuljettivat hedelmiä saarelta toiselle puisen laudan ja melan avulla. Kauan ehti siis kulua aikaa vuoteen 2007, jolloin suppaus rantautui Yhdysvaltoihin surffareiden toimesta. Tuolloin myös Miriam Bisi innostui lajista.    

 

— Etsin tuolloin uusia painoja elämääni. Sairastuttuani vakavasti jätin johtotehtävät kansainvälisessä firmassa. Se herätti miettimään, mitä oikeasti haluan tehdä. Aloin suppaamaan toden teolla, Bisi muistelee.

 

Suppauksesta tuli Bisin henkireikä. Hän asui tuolloin Amsterdamissa ja päätti perustaa yrityksen yhdessä ystävänsä kanssa. Tavoitteena oli tuoda suppaus kokonaisvaltaisesti Hollantiin, jossa yrittäjät onnistuivat. Miriam Bisi toi trendilajin Suomeen vuonna 2010.

 

— Muistan, kun järjestin ensimmäisen ilmaisen SUP-tapahtuman. Ihmisiä tuli paikalle noin kolmesataa, mutta laudalle uskaltautui lopulta alle kymmenen, Bisi kertoo.  


Ensimmäiset vuodet olivat hiljaisia. Niin hiljaisia, että ensimmäisenä kautena koulujen alettua elokuussa kysyntä loppui kun seinään eikä yhtä ainoaa puhelua tullut ennen juhannusta. Bisi oli kuitenkin sinnikäs ja positiivinen. Kolme vuotta sitten innostus lajia kohtaan räjähti.

Olen tullut tulokseen, että missään ei voi olla näin positiivisia ja ihania asiakkaita. Asiakkaista saan inspiraationi. Suurimmat onnistumisen hetket ovat päivittäisiä, kun näen sen, millaisia kokemuksia pystyn ihmisille tarjoamaan.

Suppaus on aina ollut Bisille pääasiallisesti harrastus. Tärkeänä tavoitteena on ollut saada lajille näkyvyyttä ja arvostusta. Bisi onkin apujoukkoineen onnistunut saamaan suppauksen mukaan kansainväliseen lajiliittoon. Nyt saavat myös suomalaiset surffaajat ja suppaajat osallistua maailmanmestaruuskisoihin.

 

— Lehdistö on auttanut paljon näkyvyyden saamisessa. Muistan, kun vuosia sitten soitin erääseen urheilulehteen ja kerroin, että olen tuonut uuden lajin Helsinkiin. Artikkelia ei kuitenkaan haluttu tehdä. Perusteluina oli, että lehdessä keskitytään oikeaan urheiluun ja fitnekseen. Suppausta ei tuolloin nähty oikeana urheiluna, vaan enemmänkin sunnuntaipäivän hengailuna. Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet. Juuri viime kuussa minusta oli kyseisessä lehdessä aukeaman juttu, Bisi naurahtaa.

 

Tärkeää suppauksessa on, että varusteet ovat kunnossa. Bisin mielestä ilmatäytteiset laudat ovat vaarallisia, joten hän tarjoaa asiakkailleen vain kovia lautoja. SUP-laudan hinnat lähtevät tuhannesta eurosta ylöspäin. Kun Bisi aloitti toiminnan Suomessa, hänellä oli auton päällä viisi lautaa. Vuosien saatossa varasto on kymmenkertaistunut.

 

— Vuokraan lautoja ja opetan suppausta. Kilpailen myös itse lajissa. Minulle on tärkeää, että asiakkaat tietävät, mitä tehdä laudan ja veden päällä, Bisi kertoo.

 

Miriam Bisi haluaisi olla valmiina tarjoamaan lautoja heti kun jäät sulavat ja vuokrata niitä niin pitkälle syksyyn kuin mahdollista. Siksi ympäri maailmaa asunut Bisi muutti virallisesti vuoden alussa takaisin Suomeen.  

 

— Jos joku haluaa lähteä lokakuussa suppaamaan, se ei voi olla siitä kiinni, että minä en ole täällä. Haluan pystyä tarjoamaan asiakkaille sen mahdollisuuden, Bisi kertoo.

Kausiyrittäjän arki on epävarmuutta ja iloisia asiakkaita

Yrittäjänä Bisi tekee vähintään neljäntoista tunnin työpäiviä. Hänellä on myös yrittäjyyden rinnalla vakituinen työpaikka yöhoitajana.

 

— Uskon, että kausiyrittäjyydestä voi saada myös kokopäiväisen työn itselleen. Vielä en ole kuitenkaan uskaltanut siihen lähteä. Viime kesä näytti tepposensa säiden suhteen. Pyrkimyksenä on kuitenkin joskus ryhtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Olisi upeaa saada rauhassa keskittyä uuden kauden starttaamiseen, Bisi haaveilee.

 

Kausiyrittäjyyden varjopuoliksi Bisi mainitseekin juuri arvaamattomat sääolosuhteet. Kun aurinko paistaa, asiakkaita riittää. Kun sataa, asiakkaita ei ole. Bisi ei kuitenkaan stressaa. Hän myöntää, että tilanne olisi varmasti toinen, jos kausiyrittäminen olisi hänen ainoa toimeentulonsa.

 

Kausiyrittäjyyttä Bisi suosittelee sellaiselle, jolla on osaamista useammasta osa-alueesta: henkilöstöasioista ja taloudesta sekä maalaisjärkeä. Itsellä täytyy olla paljon annettavaa. Kodin tukijoukoista ja hyvästä verkostosta on myös apua.

 

— Mainontaa ja markkinointia täytyy myös jonkin verran ymmärtää. Itse en ole tosin maksanut vielä euroakaan mainoksesta. Päätös on osittain periaatteellinen. Olen sitä mieltä, että jos kaiken rakkauden antaa johonkin, ei voi tulla muuta kuin hyvää, Bisi sanoo.

 

Paperitöitä riittää niin ennen kautta kuin kauden aikanakin. Bisi laskee ja maksaa työntekijöidensä palkat itse. Päivässä tulee noin kaksikymmentä yksittäistä varausta ja ryhmävarauksiakin yli kolmesataa kaudessa. Bisi myös tietää, että jos sateiselle päivälle on kaksisataa yksittäistä varausta, se tarkoittaa puhelimen pirinää vähintään sataa kertaa. Asiakasta ei velvoiteta tulemaan.

 

— Täällä supataan vain hyvällä mielellä. En tykkää pienistä kirjaimista, joten en tarjoa niitä asiakkaillenikaan. Positiivisuus ja hyvä boogie on tärkeää, Bisi muistuttaa.

 

Palkitsevinta yrittäjyydessä Miriam Bisille ovat onnelliset asiakkaat. Kiitokset ja ilo ihmisten kasvoilla ovat syy siihen, miksi Bisi on yrittäjä.    

 

— Olen tullut tulokseen, että missään ei voi olla näin positiivisia ja ihania asiakkaita. Asiakkaista saan inspiraationi. Suurimmat onnistumisen hetket ovat päivittäisiä, kun näen sen, millaisia kokemuksia pystyn ihmisille tarjoamaan, Bisi iloitsee.

Starttiraha ja työttömyysturva mietityttävät kausiyrittäjiä

— Kausiyrittäjyys on yrittämistä siinä missä kokopäivänenkin yrittäminen. Veroja täytyy yhtä lailla maksaa, yritysneuvoja Stig Jankes muistuttaa.

 

Kausiyrittäjyydestä puhuttaessa Jankesin mukaan neuvontapalveluun tulee eniten kyselyitä starttirahaan ja työttömyysturvaan liittyen. Starttirahoja ei myönnetä osa-aikaiseen kausiyrittäjyteen. Tämä on hyvä muistaa kausiyrittäjyyteen lähtiessä. Jos kausiyrittäjä tähtää kokopäiväiseen yrittäjyyteen, hänellä saattaa olla mahdollisuus starttirahaan, mikäli kausiyrittäjyys on selkeästi päättynyt. Tällaisessa tapauksessa työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntija käyttää omaa harkintavaltaansa.


TE-toimistot soveltavat työttömyysturvalakia oman harkintansa mukaan tapauskohtaisesti. Kausiyrittäjällä on mahdollisuus inaktivoida itsensä verohallinnon rekistereistä aina kauden päättymisen lopuksi. Tällöin työttömyysturvan kanssa ei välttämättä tule ongelmaa, kun yrittäjyyden laatu on mahdollista todentaa. Laissa kausiyrittäjyyden on määritelty olevan enintään kuusi kuukautta kestävä jakso, jonka luonnonolosuhteet määrittävät. Jankes kehottaakin ottamaan rohkeasti yhteyttä verottajaan ja paikalliseen TE-toimistoon, mikäli joku asia mietityttää.

Muistilista kausiyrittäjälle

Arvonlisävero

Jos toimintasi on pienimuotoista, et ole välttämättä arvonlisäverovelvollinen. Tilikauden liikevaihtoraja on 10 000 euroa (1.1.2016 lähtien). Jos raja ylittyy, on siitä ilmoitettava heti verottajalle. Rajan ylittyessä olet arvonlisäverovelvollinen kaikesta syntyneestä liikevaihdosta - et pelkästään ylittyneestä osasta.

 

YEL eli yrittäjän eläkevakuutus

Jos yritystoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja työtulon arvioidaan ylittävän YEL:n vähimmäisraja (noin 7 500 euroa vuodessa), täytyy kausiyrittäjän ottaa YEL-vakuutus. YEL-työtulon arvioi ja ilmoittaa yrittäjä itse. YEL-maksun suuruus vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan. Jos sinulla on kysyttävää YEL-asioihin liittyen, ota yhteyttä Varman asiantuntijoihin (puh. 01 01 92 094).

 

Verotus

Yrityksen tulot ja muut ansiotulosi otetaan kokonaisuutena huomioon verotuksessa. Ennakonpidätysprosentin ja mahdollisten veroennakkojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Koska aloittelevan yrittäjän täytyy arvioida toimintansa tuotot, on niiden toteutumista syytä seurata vuoden mittaan. Voit hakea verottajalta ennakon alennusta, mikäli tulot ovat arvioitua pienemmät. Veroja ei kuitenkaan kannata jättää maksamatta - sillä on seuraamuksia. Verohallinnon sivuilta löytyy laskuri, jolla voit tarkistaa veroprosenttisi.

 

Vakuutukset

Myös kausiyrittäjän kannattaa pelata varman päälle ja vakuuttaa toimintansa. Vakuutustarve riippuu toimialasta. Ota yhteyttä Ifiin (puh. 010 19 19 19), jotta saat tarkempaa tietoa tarvitsemistasi vakuutuksista.



Lähde: Sivutoimiyrittäjän opas

 

Ole kaukonäköinen ja ryhdy suunnittelemaan omaa yritystäsi. Tarjoamme siihen ilmaiset ja helppokäyttöiset työkalut!

Rekisteröidy tästä

 

x