[[ $root.alertMsgText ]]

Voima arkeen löytyy omasta mielestä

Terhi Lehtoviita, psyykkinen valmentaja ja työohjaaja, SportFocus Oy

Psyykkinen valmentaja ja yrittäjä Terhi Lehtoviita kiinnostui liikuntatieteitä opiskellessaan siitä, miten ihminen toimii ja miten ihmisen potentiaali saadaan mahdollisimman hyvin esille. Innostus imaisi Lehtoviidan urheilupsykologian maailmaan ja hän alkoi tutkia siihen liittyviä ilmiöitä. Hän löysi oman ammatillisen kutsumuksensa hedelmällisen aiheen, psyykkisen valmennuksen, parista, johon oli helppo samaistua oman urheilutaustan ansiosta. Lehtoviita liittyi Suomen urheilupsykologiseen yhdistykseen, jossa hän verkostoitui ja tutustui tulevaan yhtiökumppaniinsa Paula Arajärveen. Kipinä oman yrityksen perustamiseen heräsi, sillä Suomessa psyykkinen valmennus oli vielä lapsenkengissä eikä tavoitteellista, mitattavaa toimintaa.

 

— Itsensä psyykkaaminen yrittäjyyteen ei ollut vaikeaa. Tiesimme, kuinka tärkeästä asiasta oli kyse. Halusimme tehdä asiantuntijatyötä "isosti", sillä tiesimme sille olevan kysyntää, Lehtoviita sanoo.

 

Mitä sitten on psyykkinen valmennus? Valmennusta voi tehdä eri metodeilla, mutta sen ydintavoitteena on valmennettavan suorituskyvyn kehittäminen ja potentiaalin vieminen mahdollisimman pitkälle. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä. Olennainen osa valmennusta on hyvinvointi.

 

— Suorituskyvyn kehittämiseen liittyvät ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn keinot. Psyykkisessä valmennuksessa tutkitaan yksilöä ja yksilön ympärillä olevia ilmiöitä. Näin löydetään sopivia malleja saada yksilön koko potentiaali täyteen loistoonsa. Vaikka henkilöllä olisi hyvä itseluottamus tai keskittymiskyky kohdillaan, voi elämässä tapahtua jotain ikävää, joka horjuttaa omaa suorituskykyä, Lehtoviita kertoo.

Hyvinvoinnin varmistaminen on tärkeää samalla kun ihminen koettelee rajojaan. Vaikka Lehtoviita tekee psyykkistä valmennusta lähinnä huippu-urheilijoille, ovat sen elementit sovellettavissa myös toisenlaisiin ympäristöihin. Lehtoviita on myös koulutettu työnohjaaja.

 

— Kyse on ihmisistä. Ihmiset toimivat samalla tavalla - olivat he sitten liikkeenjohdossa tai perhepäivähoitajia. Avaimena on oppia havainnoimaan käyttäytymistä, Lehtoviita muistuttaa.

 

Lehtoviidan ja hänen yhtiökumppaninsa Paula Arajärven SportFocus Oy harjoittaa psyykkistä valmennusta ja tarjoaa muita urheilupsykologisia palveluja eri tavoin: vastaanotolla, johon kuuluu keskustelupohjainen prosessinomainen työskentely toiminnallisilla menetelmillä sekä osallistuva asiantuntijuus, jossa valmennus ja kokonaisvaltainen havainnointi tapahtuu kentällä. Naiset ovat myös luoneet  verkkomateriaalin, johon sisältyy yli 300 psyykkistä harjoitetta.

 

Uraa uurtanut kaksikko on kuusivuotisen yrittäjätaipaleensa aikana saanut tahoillaan yhteenlasketusti viisi lasta, joten vauhtia ei arjesta ole puuttunut. Lehtoviita painottaakin, kuinka suuri merkitys tukiverkostolla yrittäjyydelle on ja kuinka vetovastuun vuorottelu yhtiökumppanin kanssa on sujunut luontevasti heidän jakaessaan samanlaisen elämäntilanteen.

 

Yrittäjän on helppo samaistua urheilijaan - ja toisinpäin

— Sekä urheilijoita että yrittäjiä yhdistää usein muutama tyypillinen piirre: aktiivisuus, kilpailuhenkisyys, omistautuneisuus, intohimo sekä tietynlainen sinnikkyys. Varjopuolena voi joskus olla, että tehdessä jotain yksittäistä asiaa todella intensiivisesti, voi olla vaikeuksia nähdä isoa kuvaa. Sinnikäs henkilö voi myös uuvuttaa itsensä eikä muista levätä riittävästi. Kun vastoinkäymisiä tulee, niitä voi olla väsyneenä vaikeaa käsitellä, Lehtoviita sanoo.

 

Miten yrittäjä voisi sitten saada oman ja yrityksensä potentiaalin huippuunsa pitäen samalla hyvinvoinnistaan huolta?

 

— Identiteetin rakentuessa vahvasti ammattiyrittäjyyden tai urheilun varaan, on tärkeää muistaa kysyä itseltään "mitä minulle kuuluu" ja löytää elämästä muitakin asioita. Näin virheet ja epäonnistumiset eivät horjuta omaa hyvinvointia liikaa, Lehtoviita muistuttaa.

 

Omaa hyvinvointia kannattaa pohtia herättelevien kysymysten avulla: miten hemmottelen itseäni ja mitä sellaista odotan tulevaisuudelta, joka ei liity työhön. Kun muistaa asiat jotka ilahduttavat, tuo se voimaa ja motivaatiota arkeen. On tärkeää, että on jotain, mitä odottaa - niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. Tavoitteet ovatkin valmennuksen kantava voima.

 

— Yrittäjänä joutuu välillä tekemään rankkoja päiviä ja viikkoja. Jos tietää, että hetken kun jaksan, saan hengähtää, on helpompaa tietoisesti keskittyä senhetkiseen puserrukseen, Lehtoviita sanoo.

 

Tavoitteet ovat tärkeitä omalle jaksamiselle. Ne auttavat myös määrittelemään, mikä on nyt tärkeää ja minkä taas voin tehdä myöhemmin. Tavoitteiden kautta oppii tunnistamaan omia rajojaan ja merkkejä siitä, milloin ne alkavat paukkua. Eri ihmiset reagoivat eri tavoin: paineessa jollain alkaa särkeä päätä, toisesta tulee kärttyinen ja kolmas ylivirittyy. Psyykkinen valmennus tarkastelee yksilön tukipilareita ja kuinka niitä voidaan vahvistaa. Hyvä, yksinkertainen harjoite on miettiä päivittäin, mistä on saanut energiaa ja mikä taas syönyt sitä.

Oman energian johtaminen on olennaista. Sen tavoitteena on tehdä omilla vahvuuksillaan töitä, jonka edellytyksenä taas on tulla tietoiseksi siitä, mitkä asiat omassa työssä ärsyttävät ja ovat vaikeita, mikä taas on tärkeää ja oleellista tehdä hyvin - oli se sitten mieluista tai ei. Kun merkitykset omassa työssä ovat selvillä, on ajanhallinta ja tavoitteiden asettaminen helpompaa.

Tärkeää on selvittää, mihin asioihin täytyy panostaa, jos haluaa tehdä samaa vielä kymmenen vuoden päästä. Epämieluistenkin asioiden tekeminen sujuu paremmin, kun niiden merkityksen omassa työssään tiedostaa. Joitain asioita voi delegoida eteenpäin, joitain taas ei. Jos inhoaa laskutusta tai sähköposteihin vastaamista, voi hetkestä pyrkiä tekemään mahdollisimman mukavan ja tehdä sen hyvän aamiaisen äärellä kahvilassa sen sijaan, että näpyttelisi konetta kiukkuisena keskiyöllä sängyssä.

 

Visio kannustaa jaksamaan

Yrittäjää ja urheilijaa yhdistää suuren vision merkitys, jota ajatellessa energiaryöppy valtaa mielen. Kun visio on kirkkaana, on helppo olla optimistinen ja motivoitunut.

 

— Kun tavoitteet on paloiteltu pieniin osiin, voi kokea viikottain tai jopa päivittäin tunteen siitä, että tein jotain, joka vie kohti tavoitetta. Tavoitteet voivat olla pieniäkin: otin itselleni viisitoista minuuttia suunnitteluaikaa tai söin terveellisesti. Onnistumiset lisäävät kontrollin tunnetta ja työn imua, Lehtoviita neuvoo.

 

Mitä terveyssuosituksiin tulee, ei Lehtoviita halua antaa yleispäteviä vinkkejä. Hän uskoo, että jokainen ihminen on niin viisas, että tietää, mitä on terveellinen ruoka ja että riittävä uni on tärkeää. Tärkeämpänä hän pitää yksilön omaa lähtötasoa ja tahtoa muutokseen.

 

— On itsestään selvää, ettei ravihevosellekaan anneta mitä tahansa rehua, vaan se saa laatuheinää ja formula-auto saa maailman parasta polttoainetta. Unen aikana ihminen palautuu, terveellinen ruoka on polttoainetta: toki ne vaikuttavat myös suorituskykyyn. Ei kuitenkaan kannata lähteä liian kovilla muutoksilla liikkeelle. Kun mietitään, mikä motivoi yksilöä ja mikä hänelle on merkityksellistä, päästään parempiin tuloksiin: mikä se pieni parannus olisi? Sen jälkeen voidaan miettiä seuraavaa sopivaa porrasta. Näin saadaan aikaan innostus ja onnistumisen tunne, joka johtaa kohti isompaa tavoitetta, Lehtoviita sanoo.

 

Lehtoviita haastaa kuitenkin kokeilemaan, miltä tuntuisi nukkua keskimäärin kahdeksan tuntia yössä puolen vuoden ajan. Voi nimittäin olla, että oma suorituskyky paranee ja pää pelaa nopeammin. Lehtoviita kuitenkin painottaa yksilöiden erilaisuutta.

Jollekulle ilta ulkona ystävien kanssa hyvän ruoan ja viinin merkeissä vähillä unilla voi olla piristävää, kun taas toinen saa akkunsa ladattua nukkumalla kellon ympäri ja käymällä yksin metsässä.

Yrittäjänä Lehtoviita yrittää löytää jokaisesta päivästään tähtihetkiä: jotain, missä on onnistunut tai mistä on kiitollinen. Positiivinen energia on Lehtoviidan mielestä yrittäjyyden elinehto.

 

— Aloittelevia yrittäjiä neuvoisin välttämään negatiivista ilmapiiriä ja hakeutumaan inspiroivien ihmisten seuraan, joilta voi oppia ja jotka energisoivat läsnäolollaan. Se tuo voimaa ja rohkeutta, Lehtoviita innostaa.

 

Terhin poimimat itseluottamusharjoitteet yrittäjälle

Harjoitteen avulla yrittäjä voi pohtia ja tarkastella omaan itseluottamuksen kokemukseensa liittyviä asioita ja ajatuksiaan. Vastaa kysymyksiin niitä rauhassa pohtien. Aina vastattuasi, pohdi mielellään asioita eteenpäin siinä mielessä, minkälaisia oivalluksia mahdollisesti saat. Minkälaisia ajatuksia mielessäsi liikkuu koskien sitä, miten vastauksistasi kumpuavat ajatukset vaikuttavat yrittämiseesi ja itseesi hyvällä tavalla. 

 

1. Mitä mielestäsi tarkoittaa yrittäjän itseluottamus? Miten hyvän itseluottamuksen omaava yrittäjä mielestäsi käyttäytyy, toimii ja ajattelee erilaisissa mieleesi tulevissa tilanteissa?

Pohdi myös, voiko yrittäjän itseluottamus olla joskus ”liian hyvä”. Miten tällainen tilanne voisi näkyä yrittäjän toiminnassa?

 

2. Palaa mielikuvissasi tilanteisiin, joissa itse olet kokenut voimakasta itseluottamusta. Muistele tilannetta ja pohdiskele tuntemuksiasi.

 

3. Mitkä asiat erityisesti vaikuttavat sinun itseluottamukseesi yrittäjänä? Sitä vahvistaen? Sitä haastaen?

 

4. Minkälaisia keinoja sinulla on käytössäsi itseluottamuksesi palauttamiseen hankalissa tilanteissa? Palaa muistelemaan, miten olet onnistunut palauttamaan itseluottamuksesi kokemissasi vaikeissa tilanteissa - haluatko ja saatko apua muilta ihmisiltä, miten ajattelet, mitä teet? Pohdi ja suunnittele myös uusia keinoja, joita voit jatkossa hyödyntää haasteellisiksi kokemissasi tilanteissa, kun sinun on tarpeen palauttaa itseluottamuksen kokemuksesi kohdilleen.

 

5. Entä millä tavoin ylläpidät päivittäin normaalia itseluottamustasi? Mieti tätä tarkoin, vaikka kysymys voi tuntua yllättävältä. Mitä tarvitset, saat, toivot, teet, koet, tai ajattelet, jotta itseluottamuksesi säilyy päivittäin keskimäärin vakaana ja auttaa sinua olemaan tyytyväinen itseesi, työhösi ja elämääsi? Onko jotain, mitä tarvitsisit, mutta et tällähetkellä saa? Onko se asia, jonka voisi jotenkin korjata?

 

Lähde: TrainingFocus -verkkomateriaali

x