[[ $root.alertMsgText ]]

Kaksi vallankumousta

Tommi Hietavuo, NewCo YritysHelsinki

Tämä tapahtui 2000-luvun alussa Hewlett-Packardin Mobile E-Services Bazaarissa. Muuan ulkomainen teleoperaattori oli käymässä Espoossa etsimässä uusia palveluita silloin juuri alkaneeseen ns. älypuhelinten aikakauteen. Heillä oli varsin vaisu visio tulevasta, joten näytin heille ihan piruuttani Nokian silloista Communicatoria (eräänlainen älypuhelinten esi-isä) ja kysyin: ”Tiedättekö, mikä tämä on?” Vieraat olivat ihmeissään. ”Puhelin”, arvasi yksi. ”Taskutietokone”, sanoi toinen. ”Molempia. Ja elämän kaukosäädin”, vastasin.

 

Tuollainen ”elämän kaukosäädin” on nyt useimpien vähänkään kehittyneiden maiden asukkien käytössä. Tuo noin 14 vuoden takainen ennustus onkin toteutunut jopa siinä määrin, että monilla koko elämä pyörii matkaviestimen ja siihen liittyvien yhä fiksumpien palveluiden ympärillä. Tuolloin herättiin näkemään myös toinen tulevaisuuden visio: mobiliteetti. Se ei tarkoittanut mobiililaitteita, vaan ihmisiä, jotka alkavat liikkuessaan vaatia palveluita joka paikassa, kaikkina kellonaikoina, helposti ja välittömästi. Samalla kärsivällisyytemme lähestyy nollaa. Tämäkin on toteutunut. Koska olemme tottuneet ”googlaamaan” tms. kaiken tiedon esim. lounaspaikasta tien päällä ja välittömästi, emme siedä verkko- tai muista ongelmista seuraavia palvelukatkoksia. Kaiken pitää toimia tässä ja nyt.

 

Tämä vallankumous yllätti monet bisnesalat täysin. Tunnetuimpana esimerkkinä siitä musiikkiteollisuus, joka ei nähnyt internetin tuloa ja sen ilmiselviä vaikutuksia ennen kuin oli jo myöhäistä. Ja senkin jälkeen se härkäpäisesti kieltäytyi muuttumasta ja reagoimasta kuluttajien äkillisesti aivan erilaisiin palvelu- ja tuoteodotuksiin. Tai, reagoihan se tavallaan. Se alkoi haastaa tavallisia lapsia, aikuisia, vanhuksiakin oikeuteen ”piratismista”, yrittäen samalla ahneuksissaan tehdä musiikin käytöstä mahdollisimman tuskallista ja epävarmaa toinen toistaan hullummilla kopiosuojauksilla. Se teki kuluttajasta rikollisen – mikä ei ole bisneksen kannalta useinkaan fiksu veto.

 

Tavallaan tuon näytelmän olisi voinut ennakoida, ja se on toistunut monet kerrat myöhemmin muilla aloilla. Tälläkin hetkellä esim. sähkökirjat kärsivät samankaltaisesta tilanteesta kuin musiikki 15 vuotta sitten: ylirajoittavista kopiosuojauksista ja vain määrätyissä laitteissa toimivista formaateista (Suomessa myös ylihinnoiteltuna). Tässä kaikessa on taustalla monta tekijää. Yksi on fyysisten tuotteiden virtuaalisiksi muuttumisen aiheuttamat melkoiset muutokset jakeluun, käyttöön ja paljoon muuhun. Toinen on organisaatioiden tottumus toimimaan vanhoilla tavoilla. Uusi voidaan koeta jopa uhaksi. Kolmas on mediayhtiöiden taipumus ahneuteen. Esimerkiksi musiikkiteollisuuden takana olleet mediajätit riemastuivat ajatuksesta voida jatkossa myydä sama musiikki kuluttajille moneen kertaan, uudelleen ja uudelleen tiukkojen kopiosuojausten avulla. Rahatulvaa ei voisi estää! Paitsi, että kuluttajat vihasivat tuota ideaa ja sen käytännön seuraamuksia. Lopputuloksen tiedämme.

 

Ihmisiä ei yleensä voi pakottaa maksamaan palveluista, elleivät ne täytä jotain seuraavista ehdoista: 1) ne tuovat niin selkeän lisäarvon ihmiselle, että maksaminen tuntuu järkevältä (esimerkkinä Spotify). 2) Ne mahdollistavat jonkin tärkeän asian tapahtumisen merkittävästi nopeammin (esim. viimeinen lippu suosikkibändisi keikalle). 3) Ne helpottavat ja yksinkertaistavat elämääsi radikaalisti. 4) Ne säästävät käyttäjälle merkittävän määrän rahaa. Varhaiset digitaaliset musiikkipalvelut eivät täyttäneet ainoatakaan näistä ehdoista, ja varhaisten sähkökirjojen kanssa tilanne oli (osin yhä on) sama. Piratismiakaan ei voi nykyisillä menetelmillä kokonaan estää, eikä se ole järkevääkään. Adobe esim. tietää aivan hyvin, että jokainen laiton Photoshop toimii mainoksena tuleville graafikoille. Siitä ei vain puhuta julkisesti.

 

Tämä mobilisoituminen tulee jatkumaan ja saamaan uusia muotoja, joista kaikkia emme varmasti osaa edes kuvitella nyt. Sen rinnalle on kuitenkin tulossa toinen vallankumous, josta on alettu jo jossain määrin keskustella: robottien esiinmarssi eri muodoissaan. Sen vaikutuksia ei vielä osata tarkasti arvioida, mutta selvää on, että se tulee vähentämään perinteisempiä työpaikkoja koko ajan enemmän ja lopulta erittäin paljon. Sen seuraamukset menevät jo tämän artikkelin ulkopuolelle, mutta voimme joka tapauksessa jo henkisesti varautua lähitulevaisuuteen, missä itse itseään ajava auto tuo toimistolle lämpimän lounaan, jonka toimistorobotti noutaa työpöydällesi. Ja kaikkea tätä ohjaa elämäsi kaukosäädin. Tällä hetkellä se on tyypillisimmin kännykkä, mutta jatkossa periaatteessa mikä laite tahansa älykellosta silmälaseihin. Science Fictionin maailma on jo täällä – ja tämä on vasta alkua.

 

 

 Kirjoittaja toimii Connectorina @ NewCo YritysHelsinki / HGA


x